Riiassa sijaitseva Vapauden patsas on rakennettu 1920-luvun alussa tapahtuneen Latvian vapaussodan voiton kunniaksi. Monien ideakilpailujen seurauksena valituksi tuli Karlis Zalen projekti "Loista tähtenä". Patsaan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1931. Koska Vapauden patsaan rakentamista rahoitettiin ainoastaan lahjoituksilla, muistomerkki valmistui vasta vuonna 1938, Latvian tasavallan 17. vuosipäiväksi.

Muistomerkin rakentamiseen tarvittava graniitti on peräisin Suomesta, travertiini tuotiin Italiasta ja obeliskin päässä seisovan pronssipatsaan metalli Ruotsista. Muistomerkin 13 veistosta ja reliefit  kuvaavat Latvian kulttuurin ja historian eri aikakausia. Nämä veistokset ja reliefit puolestaan jakautuvat kolmeen – ala-, keski- ja ylävyöhykkeeseen. Ylimmällä tasolla sijaitsee myös pronssinen patsas.

Muistomerkin alataso, joka jakautuu neljän ilmansuunnan välillä, on omistettu ihmiselämän perusarvoille.

Nämä neljää sivua on nimetty seuraavasti: "Työ", "Äiti - perheen haltija" „Isänmaan puolustajat" ja "Henkisten arvojen kantajat". Ne kuvaavat 1905 vuoden vallankumousta, jolloin kansa osoitti mieltään Venäjän hallitsijaa vastaan. Tapahtuma vauhditti toiveita Latvian itsenäisyydestä. Voidaan sanoa että Vapauden patsaan alemman tason neljä perusarvoa muodostavatkin Latvian kansallisten henkisten arvojen perustan.

Pilarin keskimmäinen taso on omistettu kirjailija-runoilija Karlis Skalben teokselle "Isänmaan ja vapauden puolesta". Tason nimi on "Äiti Latvia".

Muistomerkin ylemmän tason muodostaa 19 metriä korkea obeliski, jonka huipussa seisoo 3 metrin korkuinen pronssipatsas ”Vapaus”. Sen yläpuolella on kolme kullattua viisisakaraista tähteä,  jotka symboloivat Latvian kolmea pisintä aluetta: Vidzemea, Kuurinmaata ja Latgalea.

1980-luvulla Vapauden patsasta tuli kansanliikkeen Atmoda, joka tarkoittaa Heräämistä, kokoontumispaikka. Sen luona järjestettiin 14. kesäkuuta 1987 ensimmäinen Neuvostoliiton vastainen mielenosoitus, johon osallistui yli 5000 henkeä.