Vuonna 1297 riikalaiset valloittivat ja romuttivat Liivin ritarikunnan ensimmäisen ns Wittensteinin tai Valkoisen linnoituksen. Seuraavan 30 vuoden aikana rakennettiin sen sijalle uusi. Huolimatta siitä, että uusi linnoitus rakennettiin tuon aikaisten kaupunginmuurien ulkopuolelle, oli sen sijainti strategisesti tärkeä ja sijainti jopa parempi kuin entinen. Paikalta avautui hyvä yleiskatsaus Riikaan saapuville aluksille. Vuoteen 1470 saakka tämä linnoitus oli Liivin ritarikunnan keskeinen linnoitus, josta hallinnoitiin koko tämän alueen ritarikuntaa.

Vuonna 1484 piirittivät riikalaiset jälleen linnaa ja kahden kuukauden jälkeen oli linnoituksen puolustajien luovutettava. Linna purettiin lähes maan tasalle ja sen muurien kivet lähetettiin hansakaupunkeihin takaisin. Vain Pyhän hengen torni jäi koskemattomaksi ja sitä käytettiin majakkana. Seitsemän vuotta linnan valloituksen jälkeen piiritti Liivin Ritarikunnan mestari Walter von Plettenberg ritareineen puolestaan Riikaa. Sen seurauksena riikalaiset rakensivat vuonna 1515 Riian Uuden Linnan.

Liivin ritarikunnan hajottua vuonna 1562, linnoituksen merkitys muuttui ja se yhdistettiin Riian kaupungin muihin puolustusjärjestelmiin. 1700-luvulla Vallihauta täytettiin ja 1800-luvulla linnan ympäristö kunnostettiin.

1920-luvulla linna kunnostettiin Latvian Tasavallan presidentin virka-asunnoksi, lisäksi rakennettiin vielä Kolmen Tähden Torni. Vuodesta 1988 liehuu Pyhän Hengen tornissa Latvian Valtiollinen lippu. Vuodesta 1995 lähtien tuli Riian Uudesta Linnasta jälleen presidentin asunto. Nykyään tiloissa toimivat myös Latvian historian, ulkomaisen taiteen sekä kirjallisuuden- ja taiteen museot.

Viimeisen sadan vuoden aikana Linnanpuiston ympäristö ei ole merkittävästi muuttunut. 1700-luvulla yritti Riian kenraalikuvernööri Venäjän keisarikunnan kaikkivoipaisuuden merkiksi hieman nykyaikaistaa Linnan ympäristöä. Linnan läheisyyteen rakennettiin Kärsivän Jumalanäidin kirkko, osoitteella Pils iela e. Linnankatu 5. Sen takia romutettiin  suurin osa linnan lähellä olevia kiinteistöjä.

Vuonna 1785 valmistunut Kärsivän Jumalanäidin kirkko oli ensimmäinen katolinen kirkko, joka valmistui Latviassa uskonpuhdistuksen jälkeen.