Pyhän Pietarin kirkon historia liittyy läheisesti Riian kaupungin perustamiseen. Se rakennettiin vuonna 1209 ja sen139 metriä korkea kirkon torni oli korkein puurakenteinen rakennus Euroopassa.

Riika oli yksi ensimmäisiä kaupunkeja, joka uskonpuhdistuksessa otti omakseen luterilaisuuden. Väitetään, että Martin Luther oli lähettänyt tänne henkilökohtaisesti uskollisille seuraajille omia kirjoituksia.

Pietarin kirkon torni on epätavallisen korkeutensa ansiosta ainakin kuusi kerta syttynyt salamaniskusta. Legendan mukaan Pietari ensimmäinen riskeerasi henkilökohtaisesti henkensä osallistumalla vuoden 1721 suuren palon sammutuksiin. Toisen maailmansodan aikana torni vahingoittui vakavasti kahdesti ja tuhoutui täysin. Vuonna 1977 pitkään kestäneen restauroinnin yhteydessä torni sai itselleen 97 metrin korkeuteen erityisen tähän tarkoitukseen suunnitellun näköalatasanteen, josta avautuu uskomattoman kaunis kaupunkinäkymä.

Tornin huipulla loistaa kullattu kukkopatsas, joka on 1,5 metriä korkea, 2 metriä pitkä ja painaa 158 kg. Sen kultaamiseen kului 140 gramma kultaa. Se ei ole paikallaan pelkästään kauneuden tähden, vaan täyttää hyvin vastuullista tuuliviirin toimintoa. Nimittäin jokaiselle satamakaupungille on erittäin tärkeää tietää tuulen suunta, koska sen mukaan tiedetttiin oliko kauppalaivoja odotettavissa vai ei.

Aina silloin kun Pietarin kirkon tornia entisöitiin, oli perinteisesti töiden loputtua rakennusmestarin istuttava tornikukon selkään ja juotava tyhjäksi pokaali viiniä. Tyhjennetty pokaali heitettiin alas maahan sirpaleiksi. Ennustuksen mukaan se, kuinka moneksi siruksi pokaali särkyi, kertoi montako vuotta torni tulisi pysymään huolettomasti pystyssä. Kun vuonna 1746 mestari Wuellenberg heitti juomansa pokaalin alas, se  tippui vahingossa ohimenevään heinäkuormaan! Huolimatta siitä, että pokaali ei särkynyt, pysyi torni lähes 200 vuotta ehjänä, tuhoutuen tulipalossa vasta 29. päivä kesäkuuta 1941. Onneksi viimeisen tornikukon asennuksessa vuonna 1970 pokaali särkyi tuhanneksi pieneksi pirstaleeksi.